Karl von Einem
.jpg)
Karl von Einem (1. tammikuuta 1853 Herzberg am Harz – 7. huhtikuuta 1934 Mülheim)[1] oli saksalainen kenraali, joka toimi Preussin sotaministerinä 1903–1909 ja palveli komentajana ensimmäisessä maailmansodassa.
Einem aloitti sotilasuransa vuonna 1870 osallistumalla Ranskan–Saksan sotaan, jonka aikana hän myös valmistui upseeriksi. Hän palveli 1881 alkaen pääesikunnassa ja vuodesta 1898 Preussin sotaministeriön osastopäällikkönä. Hänet ylennettiin 1897 everstiksi, 1900 kenraalimajuriksi ja 1903 kenraaliluutnantiksi. Einem tuli toukokuussa 1903 vt. sotaministeriksi ja saman vuoden elokuussa varsinaiseksi sotaministeriksi Heinrich von Gosslerin seuraajana.[2] Ministerikautenaan hän painotti raskaan tykistön roolin lisäämistä ja ajoi konekiväärin käyttöönottoa.[1]
Einem ylennettiin 1907 ratsuväenkenraaliksi ja elokuussa 1909 hän siirtyi ministerin paikalta seitsemännen armeijakunnan komentajaksi. Sitä hän komensi myös maailmansodan alussa ja osallistui syksyllä 1914 länsirintaman taisteluihin Karl von Bülowin toisen armeijan mukana. Marnen taistelun jälkeen Einem siirtyi syyskuussa 1914 Max von Hausenin tilalle kolmannen armeijan komentajaksi, missä tehtävässä hän jatkoi sodan loppuun asti. Hän vastasi Reimsin ja Argonnen välisestä rintamaosuudesta Champagnessa, ja hänen joukkonsa osallistuivat kaikkiin Aisnen taisteluihin. Hänet ylennettiin 1915 kenraalieverstiksi.[1][3] Päivää ennen aselevon voimaanastumista marraskuussa 1918 Einem nimitettiin ”kruununprinssin armeijaryhmän” komentajaksi kruununprinssi Vilhelmin tilalle ja hän sai tehtäväkseen kotiuttaa joukot.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Karl von Einem (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ Nordisk familjebok (1907), s. 61 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 476–477 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.2.2014.
| ||||||||||||||||||||||
